Eestin raskas vetohevonen

Viron raskas vetohevonen eli Eston-Arden (viroksi: Eesti raskeveohobune) on Virossa kehitetty kylmäverinen työhevosrotu. Se on syntynyt risteyttämällä Viron alkuperäishevosia ruotsalaisten Ardennien kanssa. Viron valtio tunnusti rodun virallisesti vuonna 1953. Populaation määrä on laskenut 1990-luvun alusta lähtien, ja nykyään sisäsiittoisuus on merkittävä huolenaihe. Viron valtio pitää rotua uhanalaisena.

Eestin vetohevoset ovat huomattavan hyvännäköisiä, ryhdikkäitä ja antavat voimakkaan vaikutelman. Hevosilla on avarat ja hyvät liikkeet. Ruumis on suorakaiteen muotoinen, kaula vahva ja lihaksikas. Lautaset ovat leveät ja pyöreät. Niiden pää on sopusuhtainen ja ilmeikäs, silmät ystävälliset. Eestin vetohevoset ovat yleensä ruskeita tai rautiaita, säkäkorkeus 158–175 cm, paino 500–700 kg. Nämä hevoset ovat hyvin energisiä ja terveitä, yhteistyöhaluisia ja lempeitä, rohkeita, älykkäitä, sosiaalisia ja hyväntahtoisia. Niitä voidaan käyttää sekä työhevosina että koko perheen harrastehevosina.

Kristinan nuori Viking

Kristina oli haaveillut kylmäverihevosesta pitkään. Hän oli harkinnut myös Irish Cobia (Tinkeriä), mutta löydettyään tämän kauniin nuoren orin Suomesta hän päätti hankkia sen. Viking ei ole kuvassa vielä edes vuoden ikäinen, mutta jo niin komea nuori mies! (Muuten – tiedätkö, miksi Irish Cobeja kutsutaan "Tinkereiksi"? Lue vastaus lopusta!) "Minusta nämä melko harvinaiset rodut ovat kiinnostavia. Minulla on myös jakuutinhevonen", Kristina sanoo. "Nämä rodut ovat vaalimisen arvoisia, ja kylmäverisinä hevosina ne ovat rauhallisia, helppoja käsitellä, ystävällisiä ja monipuolisia käytössä. Aion tulevaisuudessa ajaa ja ratsastaa Vikingillä."

Justus ja Viking

Talvella Viking viettää päivänsä tarhassa shetlanninponi Justuksen kanssa. Justus on myös hyvin nuori, vasta kaksivuotias. Vaikka hänkin on ori ja hyvin huomionhakuinen, nämä kaksi tulevat erittäin hyvin toimeen. "Luulen, että pieni laumani on nyt täydellinen." No, Kristina, kuten tiedämme: mikään ei ole niin epätäydellistä kuin täydellinen… Katsotaan, millainen hevonen sinulle seuraavaksi muuttaa! Ja sitten vastaus kysymykseen: Miksi Irish Cobeja kutsutaan ”Tinkereiksi”? Tinker, Gypsy Vanner – nämä nimet juontuvat ajoilta, jolloin kiertolaiset käyttivät näitä hevosia vaunujensa vetoon. Monet heistä olivat ammatiltaan peltiseppiä. Irlanninkielinen termi on "tinceard". Kiitos, Kristina, että saimme tutustua Vikingiin ja Justukseen. Toivotamme teille kaikkea hyvää ja paljon ihania yhteisiä hetkiä!

Eestin raskaat vetohevoset ry