Jokainen jouhi kertoo tarinaa - osa 1

Kuka on Nanna Salmi? Miten kaikki alkoi? Istumme Nannan työhuoneessa, molemmilla kahvikupit käsissämme. Katseeni kiertää huonetta. Seinällä roikkuu siististi niputettuja hevosenjouhia, työpöydällä on luonnoksia ja pienissä, nimillä merkityissä muovipusseissa on jokaisessa asiakkaan hevosen hännästä kerätty jouhinippu. Kaikki on järjestetty huolellisesti ja tarkasti.

– Olen erittäin tarkka käsitellessäni jouhia, Nanna kertoo. – En koskaan työskentele kahden eri asiakkaan jouhien kanssa samanaikaisesti. Se on koko työni ydin: jokainen koru valmistetaan juuri kyseisen asiakkaan oman hevosen jouhista, ja haluan olla täysin varma siitä että näin on aina. Jouhia on saapunut eri puolilta maailmaa. Joitakin kirjekuoria koristavat hevosten kuvat.

– Jokaisen kirjekuoren avaaminen on aina jännittävää. Mietin, minkä värisiä jouhia löydän ja kuinka pitkiä ne ovat. Joskus sisältö voi olla hyvin koskettava… Jouhista on löytynyt jopa verta. Silloin tiedän heti, että jotain hyvin surullista on tapahtunut.

Häntäouhien mukana tulee usein myös tarina. Jo ennen kuin Nanna aloittaa kutomisen, hän tietää hevosen nimen, ehkä millainen persoona se on ja usein myös sen ”ammatin”. – Kun ihmiset tilaavat korun, he kertovat minulle niin paljon rakastamastaan hevosesta. Arvostan suuresti tätä läheistä yhteyttä asiakkaisiini. Kuulen upeita tarinoita, ja usein pohdimmekin yhdessä millainen kudottu kuvio kuvaisi parhaiten juuri kyseisen hevosen luonnetta ja sopisi parhaiten valittuun koruun.

– Kun pidän jouhinippua käsissäni, se alkaa kertoa minulle omaa tarinaansa. Siitä saan inspiraation jokaisen nauhan kutomiseen, Nanna sanoo.

Pieni puutarha - rauhan tyyssija

Ulkona paistaa aurinko. Ikkunasta avautuu näkymä puutarhaan, joka on täynnä suuria valkoisia kukkia. Omenapuun oksat levittäytyvät pienen takapihan keitaan ylle. Vihreiden lehtien ja valkoisten kukkien ympäröimänä se muodostaa oman rauhallisen pienen maailmansa.

– Puutarhanhoito on minulle tapa rentoutua ja tyhjentää mieli hetkeksi. Se on jotain mitä voin muokata, mutta en koskaan täysin hallita. Puutarha on elävä. Se muuttuu jatkuvasti ja näyttää erilaiselta joka päivä ja jokaisena vuodenaikana, Nanna kertoo. – Rakastan sitä että voin pitää siellä pienen tauon ja istahtaa hetkeksi, erityisesti sateen jälkeen, kun vesipisarat kimmeltävät kuin miljoonat pienet timantit. Siitä tulee aivan samanlainen tunne kuin metsässä ratsastaessa sadekuuron jälkeen.

Nannan Calle nauttii pienestä puutarhasta aivan yhtä paljon. Se seuraa Nannaa kaikkialle ja imee onnellisena itseensä syksyisen auringon lämpöä. – Calle on aina rinnallani. Se on kanssani työhuoneessa kun työskentelen, ja kun pidän tauon puutarhassa, se tulee tietysti mukaan. Se on täydellinen työkaveri.

Jatkuu...