"Annan Lucylle tämän jouhirannekorun hänen 16-vuotislahjakseen. Olen rakastanut korujasi siitä lähtien, kun tilasin omani yli kymmenen vuotta sitten! Kaikki Lucylle rakkaat ja unohtumattomat hevoset ovat nyt hänen mukanaan joka päivä tässä Faune-rannekorussa, johon on kudottu nauha niiden kaikkien jouhista."

"Vaikka hän ei ole enää täällä, kannan omaa aarretta mukanani aina. Olen kiitollinen ainutlaatuisesta yhteisestä matkastamme, ja nyt voin kantaa Ferrarin kosketusta ihollani rannekorun muodossa ja tuntea, että rakas ystäväni on yhä lähelläni."

”Minulla on rakas ystävä, vanha suomenhevostamma nimeltään Leija. Hän on jo liian iäkäs ratsastettavaksi, mutta käymme yhdessä pitkillä kävelyillä. Haluaisin teettää erityisen muiston Leijan häntäjouhista ja käyttää sitä kun olemme yhdessä, taltioida siihen kaikki ihanat hetket ja muistot.”

Muutama vuosi sitten julkaisimme marraskuisen kuvakollaasin sivuillamme Facebookissa ja Instagramissa. Pian tulikin kommentti Nancyltä.

Kun oma hevonen lähtee, jää jäljelle hiljaisuus, tyhjä tallipaikka ja kaipaus, jota mikään ei oikein täytä. Mutta joskus lohtu löytyy yllättävästä paikasta. Lotti löysi sen Siggen jouhista tehdyistä koruista – ja löysi samalla tiensä takaisin hevosten maailmaan.