Unelmahevonen unessa

Ensimmäinen hevoseni oli oldenburgilais-hannoverilainen tamma Anitte Stensgård, lempinimeltään Nitte. Nitte opetti minut ratsastamaan, ja paljon muutakin tuli hänen kanssaan opittua... Nitte oli minulle hyvin rakas, luotimme toisiimme täysin, ja kun menetin sen sen ollessa 23-vuotias, ajattelin, etten koskaan enää löytäisi yhtä ihanaa hevosta kuin Nitte oli.

Mutta halusin uuden hevosen. Seuraavien kahdeksantoista kuukauden aikana näin ja ratsastin useita hevosia. Niissä ei oikeastaan ollut mitään vikaa, mutta sitä erityistä tunnetta ei vain tullut.

Toivoin saavani koulutettua hevosta, sillä ilman taitoja, aikaa tai rahaa minulla ei ollut mahdollisuuksia kouluttaa nuorta hevosta itse. Halusin, että hevoseni olisi vahva ja rohkea, kulkisi kanssani metsässä poluttomilla reiteillä, ja seuraisi minua vapaana kuin koira. Aivan kuten vanha tammani.

En etsinyt "Nitte kakkosta". Tiesin, etten koskaan löytäisi itselleni sopivaa hevosta jos yrittäisin etsiä juuri sitä.

Eräänä päivänä ystäväni soitti. Hän työskenteli ratsastuskeskuksessa ja kertoi, että siellä oli myynnissä kaunis suomenhevostamma – hänen mukaansa täydellinen minulle. En ollut lainkaan varma: se oli kaikkea muuta kuin mitä olin etsimässä. Se oli vasta kolmivuotias ja oli viettänyt elämänsä ”hyvin hoidettuna koristeena” tallilla jossa oli useita muitakin hevosia. Sen selässä oli ollut satula ehkä kolme tai neljä kertaa, eikä se ollut pitänyt siitä lainkaan.

En vieläkään tiedä miksi, mutta päätin ajaa useita satoja kilometrejä katsomaan hevosta, jota en oikeastaan halunnut.

Siellä se seisoi käytävällä valmiiksi satuloituna minua varten. Katsoin sitä ja siinä se oli, se tunne jota olin odottanut.

Toin sen kotiin kahden viikon koe-ajalle. Se oli liian nuori, liian vilkas, liian kokematon. Silti tunne pysyi sisälläni, mutta epäröin edelleen.

Kaksi päivää ennen kuin minun piti tehdä päätös, näin unen.

Unessani olin Nepalissa hotellin aamiaisella. Olin saapunut puolenyön aikaan ja halusin nähdä miltä näkymä ikkunasta näytti. Näin peltoja ja vihreitä vuoria aamun valossa, ja kapeaa polkua pitkin lähintä vuorta nousi ylös värikkäisiin asuihin pukeutuneiden ihmisten katkeamaton jono. Tarjoilija kertoi, että vuoren huipulla oli temppeli ja ihmiset olivat pyhiinvaeltajia.

Aamiaisen jälkeen lähdin vaeltamaan vuorille ja näin yhtäkkiä pienen, askeettisen valkoisesta kivestä rakennetun temppelin. Temppelissä ei ollut ketään muita. Astuin sisään, ja kun silmäni tottuivat hämärään, näin värikkäitä maalauksia ja patsaita, alttarin, kukkia Se oli kaunis ja rauhallinen paikka. Vietin siellä pitkän tovin vain katsellen ympärilleni.

Kun tulin ulos, näin nuoren naisen juoksevan minua kohti huolestuneen näköisenä. Hän oli temppelin opas ja kertoi, ettei minun olisi pitänyt mennä sisään ilman opasta, koska olin epäpuhdas, uskonnoton. Siksi minun täytyisi palata hänen kanssaan sisään puhdistautumisrituaalia varten.

Olin jälleen siinä hämärässä huoneessa, ja yhtäkkiä se oli täynnä ihmisiä, joilla oli yllään värikkäitä nepali­laisia asuja. He lauloivat hiljaa ja tanssivat ympärilläni. Rumpuja, helistimiä, huiluja… Tuoksuva savu täytti ilman. Hihani oli kääritty ylös, joku voiteli käsivarteni ja pääni öljyllä – ja sitten vanha mies toi Nitten sisään.

Mies sanoi, että kohtaaminen edesmenneen hevosen kanssa oli olennainen osa puhdistautumisrituaalia. Nitte näytti vanhalta ja laihalta, mutta samalla vahvalta, ja sen karva kiilsi. Ajattelin, että sillä oli kaikki hyvin. Se tuli suoraan luokseni, painoi päänsä rintaani vasten ja me puhuimme hetken, vain muutaman lauseen. Sitten se kääntyi, aivan kuin kiireessä, sen häntä heilahti ilmassa, se vilkaisi minua olkansa yli – ja oli poissa.

Heräsin ja olin varma, että muistaisin aamulla, mitä olimme sanoneet toisillemme. Tietenkään en muistanut, mutta minulla oli hyvä olo. Ja tiesin, että olin löytänyt seuraavan hevoseni – unelmahevoseni.

- Nanna- Onko sinun edesmennyt hevosesi tullut luoksesi unessa? Oliko unella erityinen merkitys, tai

liittyikö se johonkin tiettyyn elämänvaiheeseen? Kerro meille!